Lehmä tuntee hoitajansa

Lehmä tuntee hoitajansa, mutta vieraan on turvallisinta tarkkailla sitä aidan takaa. Lehmä on tuotantoeläin. Ellei lehmää käytettäisi maidontuotantoon, tuskin lehmä kelpaisia lemmiksi kulkemaan pihoilla ja kaduilla muualla kuin Intiassa.

Vastaanottavaisin nautaeläin on vasikkavaiheessa, jolloin hyvä käsittely on erityisen tärkeää.
- Jos tuotantoeläimiä kohdellaan hyvin, ne lähestyvät ihmistä ja ovat vähemmän stressaantuneita, sanoo Jokioisilla sijaitsevan MTT:n tutkija Eeva Saarisalo.

Lehmä painaa 500-800 kiloa. Tutkija Eeva Saarisalon mukaan lypsylehmä syö korkeimman tuotoksen vaiheessa rehua noin kolme kertaa ylläpitotarpeensa verran.
  Rehun oikea koostumus valkuaisen, energian sekä kivennäisten ja vitamiinien osalta on tärkeä, samoin juomaveden laatu. Meijerit testaavat säännöllisesti maatilojen vedenlaatua.

Maitoa lehmä tuottaa keskimäärin 25 litraa päivässä, lehmistä parhaat jopa 50-60 litraa. Hiehosta tulee lehmä, kun se poikii ja alkaa sen jälkeen tuottaa maitoa. Hiehot siemennetään vähän yli yksivuotiaina.
- Yleisin siemennystapa on keinosiemennys. Siementämisen ajankohta on tarkka.

Ternimaitoa riittää myyntiinkin

Lehmän kantoaika on yhdeksän kuukautta. Ensimmäisen vasikkansa se synnyttää noin kaksivuotiaana. Ennen poikimista lehmä on kuusi viikkoa ummessa, jotta sen utarekudos uudistuu. Poikimisaikana suositellaan poikimiskarsinaa, johon hieho tai lehmä siirretään poikimisajan loppuvaiheessa.
  Poikimisen jälkeen lehmän annetaan nuolla vasikkansa kuivaksi. Vasikan ja lehmän annetaan olla yhdessä ainakin muutamia päiviä. Lehmäemän ja vasikan suhde muodostuu hyvin kiinteäksi. Mitä kaurmmin vasikkaa ja emää pidetään yhdessä, sitä vaikeampi ne on erottaa toisistaan. Lehmän vasta-aineet eivät siirry sikiöön, joten vasikkaa ravitaan ainakin 30 päivää ternimaidolla.

Teksti ja kuva: Maija Ankkuri

Julkaistu 2006 mm. Seutu-Sanomissa.
Alkuperäinen juttu on pitempi, jatko-osa on tallella Suomen Kansallisarkistossa. Lehmät kuvattu Honkolan kartanossa 2012 Urjalassa.