Vanhaa Keravaa muistellessa
Teksti ja kuva julkaistiin Keravan seudussa vuonna 1997
Keravan liikenaisten ompeluseuran viimeinen kokous
On lähes 45-vuotiaan ompeluseuran viimeinen kokous. Kaksi läsnäolijaa, Inkeri Soikkeli (Kelloliike T.Soikkeli) sekä Orvokki Penttinen (Keravan Kultaseppä Oy) olivat paikalla myös silloin, kun ompeluseura vuoden 1952 maaliskuussa perustettiin.
Viimeisen kokouksen läsnäolijoista ainoa yhä työelämässä mukana oleva on Raili Heinonen (Kerapesu), joka liittyi ompeluseuraan vuonna 1979, kun Keravan Liikemiesseura oli nimenä jäämässä historiaan. Muut viimeisen kokouksen osanottajat ovat Kyllikki Varjo (Varjon Kukka), Liisa Kyttälä (Kissabaari), Vieno Hietanen (Hattuliike), Kerttu Toivonen (Uudenmaan Pala).
Keravan liikenaisten ompeluseuran viimeinen kokous
Maaliskuisena
iltapäivänä vuonna 1997 kokoontui Ravintola Areenan yläkerrassa hilpeä, ajoittain hieman haikeakin seitsenhenkinen naisryhmä lounaan ja
menneiden aikojen merkeissä.
Naiset ovat Keravan liikenaisten ompeluseuran jäsenistä lähes ainoat, jotka ovat vielä Keravalla. Väitetään, että aika kultaa muistot. Niin kävi myös nyt. Keravaa muisteltiin sellaisena kuin se oli ennen uutta keskustaa.
Naiset ovat Keravan liikenaisten ompeluseuran jäsenistä lähes ainoat, jotka ovat vielä Keravalla. Väitetään, että aika kultaa muistot. Niin kävi myös nyt. Keravaa muisteltiin sellaisena kuin se oli ennen uutta keskustaa.
Muuttunut
Kerava
Tuusulantiellä, nykyisen Kauppakaaren varrella oli vielä 70-luvulla Janssonin
Urheilu- ja Huonekaluliike, ja sen alla, puolittain katutason
alapuolella Keravan Kenkä. Tuusulantien toisella puolella, Janssonia vastapäätä oli
Kemikalio Irrukka. Rouva Jansson oli yksi omapeluseuralaisista,
kuten myös Keravan Kengän molemmat myymälänhoitajat Elli Uusitalo ja
Iines Torvelainen sekä Irrukan kauppias Irma.
Janssonin
talossa oli myös Ritva Konttisen naisten asusteliike, joka
siirtyi uuteen kauppahalliin asema-aukiolle. Keravan Kenkä
muutti vuonna 1968 Kestihovin liiketaloon Puuvalonaukiolle. Keravan Kengän tiloissa toimii nykyisin Kulmakahvila.
Vielä
-70-luvun alussa Kauppakaaren alkupäässä oli
Kansallispankki ja
sitä
vastapäätä HOK Elanto. KOP muutti uuteen liiketaloon Tuusulantie kahdeksaan -60 -luvun lopulla.
Elannon liikeratilat purettiin -70 -luvulla. Paikalle nousi kaksikerroksinen tavaratalo Maxi, jonka alakerrassa on parkkihalli. Elanto avasi uuden myymälän torin laitaan valmistuneeseen Keravan Työväenyhdistyksen liiketaloon. Saman liiketalon Aleksis Kiventien puolella on Ravintola Tinatuoppi. Tiniksen kohdalla on ollut Kelloliike T. Soikkeli.
Elannon liikeratilat purettiin -70 -luvulla. Paikalle nousi kaksikerroksinen tavaratalo Maxi, jonka alakerrassa on parkkihalli. Elanto avasi uuden myymälän torin laitaan valmistuneeseen Keravan Työväenyhdistyksen liiketaloon. Saman liiketalon Aleksis Kiventien puolella on Ravintola Tinatuoppi. Tiniksen kohdalla on ollut Kelloliike T. Soikkeli.
Vanhan KOPn tilalle Kauppakaari ykköseen rakennettiin
Pohjolan liikekiinteistö, jossa on sekä liike- että
toimistotiloja. Päävuokralaisena on Anttilan tavararola, jossa myydään ruokaa ja kaikkea mahdollista.
Radan tienoo
Areenan
yläkertaan kokoontuneet naiset muistavat hyvin
rautatiesillan länsipuolella olleen Pohjanheimon radio- ja
televisiomyymälän, jonka omistajan puoliso oli ompeluseuralaisia.
Rautatiesillan
itäpuolella, oli vielä -60 -70 lukujen vaihteessa Elannon
pikkiriikkinen kalakauppa, jonka myyjätädin kädet olivat toisinaan
kylmästä punaiset, koska myyntitiskin kaloja säilytettiin jäässä.
Sampolantie
yhdessä, jossa nyt on Esan Akvaario, toimi aikanaan Stenbergin
sekatavarakauppa. Rouva Saimi Sternberg oli myös ompeluseurassa.
Stenbergin myymälätilat vuokrattiin vuonna 1963 Eero
Pajarille, jonka perhe oli mukana yrityksen toiminnassa
Stenbergin tontilla oli -60 -luvulla myös modisti Vieno Hietasen hattukauppa. Vanhaa pappilaa vastapäätä oli Nelma -niminen tekstiiniliike ja Sampolantie kolmeen oli -60 -luvun puolivälissä avattu Vilho Toivosen omistama Keravan Pala-Aitta. Finlaysonin samettipaloista ja muista kilokankaista tunnetuksi tullut palakauppa muutti Puuvalonaukiolle Hotelli Kestihovin viereen vuonna 1968. Samalla nimi muutettiin Uudenmaan Palaksi. Palakaupan oikealla puolella oli Kai Mannerheimon valokuvausliike ja sen vieressä Suomen Matkatoimisto, jonka päällikkönä toimi yksi sirkussuku Sariolan tyttäristä.
Stenbergin tontilla oli -60 -luvulla myös modisti Vieno Hietasen hattukauppa. Vanhaa pappilaa vastapäätä oli Nelma -niminen tekstiiniliike ja Sampolantie kolmeen oli -60 -luvun puolivälissä avattu Vilho Toivosen omistama Keravan Pala-Aitta. Finlaysonin samettipaloista ja muista kilokankaista tunnetuksi tullut palakauppa muutti Puuvalonaukiolle Hotelli Kestihovin viereen vuonna 1968. Samalla nimi muutettiin Uudenmaan Palaksi. Palakaupan oikealla puolella oli Kai Mannerheimon valokuvausliike ja sen vieressä Suomen Matkatoimisto, jonka päällikkönä toimi yksi sirkussuku Sariolan tyttäristä.
Keravan
liikenaisten ompeluseura
Ompeluseuralaisia vuonna 1979. Takarivissä vas. Elli Uusitalo, Iines Torvelainen, Vieno Hietanen, Inkeri Soikkeli, Irma Sirola, Else Virtanen.
Eturivissä vas. Kerttu Toivonen, Kirsti Hakava, Orvokki Penttinen, Enni Parkkonen.
Eturivissä vas. Kerttu Toivonen, Kirsti Hakava, Orvokki Penttinen, Enni Parkkonen.
Keitä
ovat nämä naiset, joista moni muistaa senkin ajan, kun Keravan
kauppalassa oli vajaa 10 000 asukasta? He ovat Keravan
liikemiesyhdistyksen oheen perustetun ompeluseuran jäseniä, joita
on ollut paljon enemmänkin. Jotkut ovat muuttaneet entisille
kotiseuduilleen ja osasta on jo aika jättänyt.
On lähes 45-vuotiaan ompeluseuran viimeinen kokous. Kaksi läsnäolijaa, Inkeri Soikkeli (Kelloliike T.Soikkeli) sekä Orvokki Penttinen (Keravan Kultaseppä Oy) olivat paikalla myös silloin, kun ompeluseura vuoden 1952 maaliskuussa perustettiin.
Viimeisen kokouksen läsnäolijoista ainoa yhä työelämässä mukana oleva on Raili Heinonen (Kerapesu), joka liittyi ompeluseuraan vuonna 1979, kun Keravan Liikemiesseura oli nimenä jäämässä historiaan. Muut viimeisen kokouksen osanottajat ovat Kyllikki Varjo (Varjon Kukka), Liisa Kyttälä (Kissabaari), Vieno Hietanen (Hattuliike), Kerttu Toivonen (Uudenmaan Pala).
Toiminnan aktiivisina aikoina ompeluseuralaiset
tekivät teatterimatkoja Helsinkiin ja
Tampereelle, kävivät laivaristeilyillä ja tekivät käsitöitä kokoontuessaan toistensa kodeissa. Valmiit käsityöt myytiin myyjäisissä
ja tuotosta lahjoitettiin osa Suomen Punaiselle Ristille ja Keravan
Naisvoimistelijoille.
Teksti: Maija Ankkuri
Kuvat: Kerttu Toivosen kotialbumi
JK. Tunnistatko alakuvassa olevat ompeluseuralaiset, joista osa on myös yläkuvassa.
MA
Kuvat: Kerttu Toivosen kotialbumi
JK. Tunnistatko alakuvassa olevat ompeluseuralaiset, joista osa on myös yläkuvassa.
MA
Kommentit
Lähetä kommentti